Huostaanotto – Mitä, miksi, milloin?

Teknisten ongelmien johdosta blogin päivitys on jäänyt vähäiseksi ja olen ehtinyt unohdella löytämiäni artikkeleja/uutisia, joita olisin halunnut kommentoida.Tässä kuitenkin muutaman viikon takainen 3. oppimistehtävä.

Huostaanotto - Mitä, miksi, milloin?

Mitä?

Huostaanotto tarkoittaa lapsen siirtämistä sijaishuoltoon. Huostaanoton jälkeen sosiaaliviranomaiset hoitavat huoltajan tehtäviä, eli vastaavat lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Huostaanotto on aina viimesijainen lastensuojelullinen toimenpide, jota käytetään vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole toimineet, tai riittäviä auttamaan lapsen tilanteessa. (Opuslex 2012.)

Huostaanoton vakavuutta kuvaa myös se, että toimenpiteessä puututaan voimakkaasti lapsen oikeuksiin, jotka on säädetty perustuslaissa. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taataan perhe-elämän suoja. (Lastensuojelun käsikirja)

Huostaanotto ja kiireellinen sijoitus, miksi ja milloin?

Huostaanotto edellyttää, että lapsen kehitys tai terveys on vakavasti uhattuna. Uhka voi johtua huonoista kotioloista tai lapsen omasta riskikäytöksestä.  Lapsen etua tarkkaillaan yksilöllisesti, ja arvioidaan hyötyykö lapsi sijaishuollosta. (Opuslex 2012.)

Kiireellinen sijoitus tulee kyseeseen, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muulla tavalla kiireellisessä sijaishuollon tarpeessa. (Opuslex 2012)

Kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tekee päätöksen lapsen kiireellisestä sijoittamisesta ja huostaanotosta, jos huoltajat tai 12-vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta sijaishuoltoon sijoittamista ja huostaanottoa. Jos näitä toimenpiteitä vastustetaan, on kunnan sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan laadittava hakemus hallinto-oikeudelle. Jos lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon kiireellisesti, hakemus on tehtävä 30 päivässä sijoituksen alkamisesta, tai sijoitus raukeaa. (Lastensuojelun käsikirja)

Lastensuojelulain 9.luvussa 44§ kerrotaan hallinto-oikeudelle laadittavasta hakemuksesta, että sen tulee sisältää sijoitusvaatimuksen perusteluineen, lasta koskevan asiakassuunnitelman, selvityksen perheelle tarjotuista tukitoimista, läheisverkoston kartoituksen, selvityksen sijaishuoltopaikasta, suunnitelman lapsen yhteydenpidosta läheisiinsä, suunnitelma tai selvitys lapsen terveydentilasta, selvitys mielipiteiden kuulemisesta, tarvittavat asiantuntijalausunnot sekä mahdolliset muut päätöksentekoon vaikuttavat asiakirjat ja selvitykset. (Finlex)

Lakipykälä kertoo mielestäni huostaanoton viimesijaisuudesta. Huostaanottoja ei tehdä kevyin perustein, ilman laajoja selvityksiä ja kattavia todisteita. Huostaanotto on siis hyvin kaukana esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, joiden kynnys on matala ja joita tehdään myös ilman perusteluja tai joskus jopa perheiden kiusaksi. 

Sijoitusten määrä

Vuodesta 1991 vuoteen 2012 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on yli kaksinkertaistunut, määrän noustessa melko tasaisesti. Samassa ajassa huostassa olleiden määrä on noussut jonkin verran, mutta ei samanlaisella tahdilla – reilusta 6000:sta reiluun 10 000:een. Kiireellisesti sijoitettujen määrä on noussut reilusti viime vuosien aikana. Ensimmäisen kerran kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä ylitti 2000:n rajapyykin vuonna 2007, ja se on jo kaksinkertaistunut vuoteen 2012 mennessä. (Tilastot 2013.)

Tällaisen tilaston tarkkailu ei kerro aivan kaikkea, joten se on mielestäni monitulkintainen. Sijoitusten määrä on huolestuttava, mutta myös valvontaa on kiristetty, lait ovat muuttuneet ja työmuotoja uudistettu. Pitäisi nähdä laajempia tutkimuksia, jotta saisin realistisen kuvan, johtuvatko yleistyneet lastensuojelun asiakkuudet paremmista palveluista, vai onko vika kasvatuksessa tai nuorten elinympäristössä.

Perheen näkökulma ja kuuleminen

Vanhempien kannalta on tärkeää varmistua, että kaikki mahdollinen on tehty perheen tukemiseksi. Arvioinnin tulee tapahtua lapsen näkökulmasta ja työn tulee olla muutenkin lapsilähtöistä. Onnistunut huostaanotto edellyttää että lasta ja vanhempia kuullaan, ja heidän mielipiteensä ja kulttuuritaustansa huomioidaan. Huostaanotosta neuvotellessa ollaan tiiviisti yhteydessä lapsen, vanhempien ja huoltajien kanssa ja pyritään toimivaan yhteistyöhön. (Lastensuojelun käsikirja)

Työntekijän näkökulma

Huostaanotto erittäin vaativa tehtävä työntekijälle. Työntekijältä vaaditaan ammattitaitoa, rohkeutta ja resursseja puuttua vaikeisiinkin tilanteisiin. Työntekijällä tulee olla säännöllinen työnohjaus ja mahdollisuus työskentelyyn työparin kanssa, sekä konsultaatioon esimerkiksi lakiasioissa. Esimiehen ja työryhmän tuki sekä kokemusten jakaminen on erittäin tärkeää työntekijän työhyvinvointia ja jaksamista ajatellen. (Lastensuojelun käsikirja)

Lähteet

Finlex. Hakemus hallinto-oikeudelle.  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L9P44

Lastensuojelun käsikirja http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/huostaanotto

Opuslex http://opuslex.fi/huostaanotto-milloin-tulee-kyseeseen/

Tilastot 2013. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa olleet ja kiireellisesti sijoitetut lapset vuosina 1991–2012.  http://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lastensuojelu





Verkkovieraat 9.10

Oli mielenkiintoista kuulla verkkovieraiden työnkuvasta ja arjesta. Yhteys reistaili, mutta se pakotti keskittymään kuunteluun entistä intensiivisemmin. Tässä lyhyt versio vihkomuistiinpanoistani tiivistettynä. Ajatuksia ja pointteja verkkovieraiden kertomien asioiden perusteella:

He kertoivat lastensuojelutarpeen selvitysprosessista. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja kokouksia tähän liittyen on 3 kertaa viikossa. Helsingin mittakaavassa tapahtuvaa lastensuojelutyötä on vaikeaa kuvitella. Ilmoituksia tulee valtavasti, yli 100 ilmoitusta kuukaudessa ja nämä ovat pelkästään läntisen Helsingin lukuja. Uutena yksityiskohtana kuulin "näpistyskirjeistä", joita lähetetään kotiin, jos lapsi on jäänyt kiinni esimerkiksi karkin näpistämisestä kaupassa. Näissä tilanteissa poliisin pitää tehdä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille, mutta jos lapsen taustat ovat muuten kunnossa, huoltajille lähetetään vain kirje. Kirjeessä annetaan yhteystiedot lastensuojeluun, johon he voivat halutessaan olla yhteydessä.

Kuten aiemminkin on painotettu, dokumentointi on äärimmäisen tärkeää. 3 kuukauden selvitysajan jälkeen tehdään kirjallinen yhteenveto ja pohditaan, onko huoli pienentynyt vai kasvanut, jatketaanko selvitystä vai päätetäänkö se. 3 kuukauden jälkeen siirrytään aina avohuollon piiriin, eli työntekijät vaihtuvat. Verkkovieraat esittelivät 3 erilaista casea esimerkkeinä eri tasoista lastensuojelutapauksista. Näistä nousi esiin, että vaikeissa tilanteissa asiakkaat siirretään mahdollisimman nopeasti avohuollon vastuulle, jotta he saavat samat, pysyvät työntekijät ja tarvitsemansa tukitoimet heti.

Läntinen Helsinki on hyvin laaja alue, jossa asuu erilaisia perheitä erilaisissa oloissa ja elämäntilanteissa. Päivisin on tapaamisia toimistolla, iltapäivisin kotikäyntejä. Dokumentointiin panostetaan, sitä kehitetään ja yhtenäistetään koko kaupungissa.

Työssäjaksamisessa auttavat yhteiset lounaat, yhteistyö tiimissä ja sen yhteishenki: kaikki auttavat toisiaan. Työnohjaus on tärkeää (mutta sitä on tällä hetkellä tarjolla liian vähän)Työtä tehdään pääasiassa pareittain. Kotikäynneille otetaan mukaan poliisi, jos perheessä on esimerkiksi huumeita tai aggressiivista käytöstä. Vapaa-ajasta ja ihmissuhteista huolehtiminen on tärkeä voimavara, työajan ulkopuolella ei tehdä eikä ajatella töitä.

Päivystyksessä  vähintään toisen työntekijän pitää olla sosiaalityöntekijä, hänellä on myös vastuu päivystyksessä. Toinen voi olla sosiaaliohjaaja. Vastaajaa vuorotellaan pitkin päivää, mutta toinen on aina takapäivystäjänä. Sosiaalipäivystys vastaa päivystyksestä virka-ajan ulkopuolella. Jos tulee akuutti puhelu ennestään tutusta asiakkaasta -> avohuolto hoitaa. 

Työ on heillä kevyempää kuin avopuolella, sillä 3 kuukauden jälkeen asiakkaat siirtyvät eteenpäin. Luottamussuhteen kannalta tämä on harmillista, mutta toisaalta asiakas pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä uuden työntekijän kanssa, eivätkä vanhan työntekijän asenteet ja empatiat pääse vaikuttamaan arviointiin väärällä tavalla. Vältetään intensiivinen suhde asiakkaaseen.  Väliaikaisuus on asiakkailla tiedosssa ja siirtymä tehdään mahdollisimman luontevaksi.